Moon Lurjuspoika
Champion, SLA-I, YLA2
Lurppa on virtuaalihevonen
© Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan, kopiointi kielletty
Perustiedot
|
Moon Lurjuspoika, eli Lurppa suomenhevosori, VH11-018-0198 153 cm, voikko ko vaativa B re 90 cm me 80 cm |
koulu-/yleispainotus omistaja: Juli, Riiviöt kasvattaja: misery., Moondance 12.10.2009 (3 v. 12.02.2010) oma ikääntyminen |
Champion-arvonimi myönnetty 01/11
SLA-tilaisuus 28.10.2010, 15 + 25 + 17 + 17 + 19 = 93p / SLA-I
1. Hyvä rotuleima ja laatutyyppi. Melko hyvä sukupuolileima. 4p.
2. Hyvä pää ja erinomainen kaula, rodulle tyypillinen lapa, hieman matala säkä. 5p.
3. Tiivis runko, voisi olla lihaksikkaampi selkä, takakorkea, jyrkkä lautanen 3p.
4. hyväasentoiset jalat, kaviot ja vuohiset eva 3p.
Yleislaatuarvostelu 26.04.2011, 33 + 34 + 40 + 26 = 133p / YLA2
Jos jokainen kilpailutulos olisi merkitty sivuille, se olisi riittänyt ykköspalkintoon.
Luonnekuvaus
Hei. Minä olen Moon Lurjuspoika, eli Lurpaksi haukuttu supisuomalainen suomenhevosori. Luonteeltani olen nöyrä ja vakaa, kuten meidän rotuumme kuuluukin, eikös se niin ole? Olen yhteistyökykyinen ja eloisa hevonen, pidän työnteosta. En todellakaan ole turhanlouskuttaja, vaan teen mielelläni hommat kotiin kuten täytyykin. Olen kuitenkin omalla persoonallisella tavallani erilainen. Erilainen kuin muut, vai olenko sittenkään?
Eli kuten sanottua, Lurppa on todellakin perikuvallinen suomenhevonen, jolta ei luonnetta kuitenkaan puutu. Tämä voitontahtoinen ja voimakas ori on sisältään kultainen lutumussukka, joka kuitenkin tuntee myös oman arvonsa. Tämä herra ei välttämättä kaikkeen mahdolliseen suostu, mutta todella nöyrtyväinen ja käsiteltävissä oleva ori. Lurppa kunnioittaa ihmistä johtajanaan, eikä juuri missään tilanteessa yritä käyttää voimaansa vallakseen. Ori on siis aikalailla herrasmies, ainakin ihmisiä kohtaan. Toisinaan tämä ori kuitenkin osaa ottaa valtansa esille etenkin orien kanssa, nimittäin Lurppa on monesti valtataisteluissa orien kanssa, jotka alkavat nyrppimään. Se taitaa kuitenkin olla oreille aivan tavallista, mutta Lurpalla on jollain tapaa tapa saada jopa orit kunnioittamaan itseään, toisinaan jopa pelkällä olemisella.
Tarhasta hakiessa Lurppa on oikein mukava: se antaa ottaa itsensä ihan suosiolla kiinni, vaikka ei nyt kuitenkaan ihan hoitajaansa vastaan tule. Talliin mennessä orilla tuntuu kuitenkin olevan monesti hirveä kiire ja se saattaa vaikuttaa hieman hermostuneelta steppaillessaan vauhdikkaasti tallia kohti. Tämä on kuitenkin vain Lurpan tapa osoittaa orimaisuuttaan ja sitä, että hän kyllä pystyy ja voi. Mikäli matkalla tulee vastaan hirveästi tammoja, voi olla parempi ettei Lurpalle anna mahdollisuuksia esittää mitään omiaan, eikä kannata päästää Lurppaa liian lähelle toisia hevosia. Ori nimittäin vetää helposti aivan överiksi innostuessaan ja saattaakin tästä syystä ruveta reuhtomaan oikein kunnolla irti otteesta, mikäli saa siihen mahdollisuuden. Taluttajan tulee siis osata lukea hevosta parhaalla mahdollisella tavalla, jottei se pääse innostumaan ja riehumaan oman päänsä mukaan. Lurppa kuitenkin seisoo pihalla ihan nätisti ja se onkin helppo esitettävä mm. näyttelyissä, kunhan sen saa vaan pysähtymään. Intoa orista ei siis puutu, mutta kaikesta huolimatta se on kiltti, eikä tahallaan tee pahaa.
Hoitamisesta Lurppa pitää ja osaa ottaa kaiken irti siitä. Se nautiskelee paikallaan mielellään, joskin saattaa innostuksissaan kuopia tai vähän heitellä päätään - sitä se ei kuitenkaan tee ilkeilläkseen, vaan näyttää näin nauttivansa hoidosta. Lurppa on todella kiva hoitaessa, sillä se ei yleensä turhia hääräile tai muutenkaan vahingoita hoitajaansa, vaan odottelee uteliaana paikallaan nautiskellen. Tosin sitä saattaa toisinaan häiritä se, mikäli tallissa on hirveä hälinä ja paljon porukkaa. Tällöin Lurppa saattaa hirnua kimakasti ja potkia karsinan seiniä, jos siis karsinassa hoidetaan. Se haluaisi tietenkin mukaan tapahtumaan, mitä siellä ikinä tapahtuukaan. Silloin oria voi kuitenkin komentaa tomerasti ja vaikkapa hieman näpäyttää kylkeen, niin yleensä Lurppa rauhoittuu ja tyytyy vain katsomaan menoa karsinan kaltereiden välistä.
Satulointi ja suitsiminen onnistuu yleensä ongelmitta, joskin toisinaan Lurppa yrittää nostaa päätään mahdollisimman ylös, ettei kuolaimia saisi sen suuhun. Pään voi kuitenkin laskea voimakkaasti painaen tai komentaen oria, jolloin se voi laskea sen itsekin kunnioittavasti hoitajansa eteen. Muuten sekin onnistuu ongelmitta.
Ratsastaessa Lurppa vaatii taitoa ja helläkätisyyttä. Ori on todella eteenpäinpyrkivä ja virkeä, eikä sen selässä kannata ruveta matkustelemaan ja katsomaan vaan maisemia, tai muuten ori kyllä karkaa totaalisesti käsistä. Lurppa on voimakastahtoinen ja itsepäinen, joten se vaatii siksi osaamista. Se ei todellakaan anna mitään ilmaiseksi, eikä se tee mitään jos sille ei todellakin anna tomerasti, mutta hellästi oikeita apuja. Apujen suhteen Lurppa on kovinkin tarkka, eikä se voi sietää sitä, että joku antaa apuja aivan solmuun ja väärin, tai roikkuu liikaa suussa. Siksi hellät kädet ja pohkeet ovat kaiken alku ja loppu Lurpalla ratsastaessa, muuten voi unohtaa koko asian. Myös innokkuudestaan johtuen Lurppa ei ole oikein aloitteleville soveltuva ratsu, vaan selässä tulisi olla rohkea ja määrätietoinen ratsastaja, joka ei anna orin kiihdytellä ja karata kädestä. Sen Lurppa osaa oikein loistavasti, etenkin esteratsastuksessa.
Kouluratsastukseen Lurppa on kuitenkin painottunut, joten siinä lajissa se loistaa. Lurppa kisaa vaativaa tasoa, joten taitoa orista kyllä löytyy, kunhan ratsastajakin osaa tehtävänsä. Lurppa on kuuliainen ja viisas hevonen, ja se tekee parhaansa miellyttääkseen ratsastajaansa, sekä mahdollisia kisakatsojia. Lurppa on hellyyttävä ori vääntäessään koulua, sillä sen innostus on aivan silminnähtävissä. Esteratsastuksessa Lurppa vaatii paljon pidätteitä ja apuja, sillä muuten ori kyllä kiihtyy käsiin ja vetää kaiken aivan ranttaliksi. Siksi kannattaa muistaa aina se, että on tarpeeksi hereillä eikä anna orin kiihdyttää omaa tahtiaan ennen ja jälkeen esteiden. Maastoratsastuksessa Lurppa on myös oikein mukava, sillä se ei juurikaan pelkään mitään, lukuunottamatta joskus harvoin, kun metsässä voi olla vaikka mitä mörköjä. Yleensä se on kuitenkin varmajalkainen, mutta todella energinen ja eteenpäinpyrkivä.
Sukutaulu
|
ii: Sannin Hurumuru VIR MVA Ch, KTK-II, YLA3, KRJ-II, SLA-II |
iii: Kivisen Hurmuri ERJ-III, YLA2, SLA-I | |
|
iie: Erilan Vilma KRJ-III, YLA3, SLA-I | ||
|
ie: Lakean Eerika SLA-I, YLA3 |
iei: Lakean Roope Aadolf VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2, SLA-I | |
|
iee: Lakean Nelli-Noora VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2, SLA-I, VSHK-A | ||
| e: Violan Amariina |
ei: Tammihaan Viljami VIR MVA Ch, SLA-II, YLA2, KRJ-II |
eii: Mootsartti SLA-I |
| eie: Neitoperhonen | ||
|
ee: Emilia 36 KTK-III, KRJ-I, YLA2 |
eei: Pitkämäen Puuhapete Champion | |
| eee: Vinhatar |
Sukuselvitys
Lurpan isä, eli Karmiinin Kukkuluuruu on Etulinjan Suomenhevosissa asustava upea suomenhevosori. Ukoksi kutsuttu ori on korkeudeltaan 154 cm korkea ja väriltään rautias. Ukko on yleispainotteinen ja todella monitaitoinen suomenhevonen, ori on nimittäin pärjännyt kilpailuissa niin esteillä kuin koulussakin todella taidokkaasti, mutta näiden lisäksi orilta löytyy myös jokunen sijoitus valjakkoajossa. Luonteeltaan ori on rento ja hyväntuulinen, mutta toisaalta myös hieman orimainen. Vauhdikkuutta ei takuulla tule puuttumaan tämän herran kanssa!
Lurpan isänisä, Sannin Hurumuru, oli todella upea ja erityisesti palkittu suomenhevosori. Muru oli väriltään rautias, ja korkeutta orilta löytyi 153cm. Muru syntyi loppuvuodesta 2007 ja menehtyi syyskuussa 2009. Ori oli painotukseltaan koulupainotteinen, eikä muissa lajeissa kisannutkaan, lukuunottamatta näyttelyitä. Kouluratsastuksesta orilta löytyy runsaasti sijoituksia kalenterista, minkä todistaa myös KRJ-II-palkinto. Tämän lisäksi ori on palkittu VIR MVA Ch, KTK-II, YLA3, SLA-II-palkinnoin, mikä on todella runsas määrä. Jälkeläisiä orilta löytyy kahdeksan.
Kivisen Hurmuri oli tämäkin todella palkittu suomenhevosruuna. Väriltään Huru oli punarautias, korkeutta löytyi 151 cm. Orin kilpailukalenterista löytynee miltei 100 sijoitusta, mihin kuuluu kilpailuita niin koulussa, esteillä, kentässä, valjakossa kuin westernissäkin. Todellakin voisi siis kutsua monipuoliseksi hevoseksi, jonka kanssa ei varmasti aika jäänyt pitkäksi. Huru palkittiin aikoinaan ERJ-III, YLA2, SLA-I-palkinnoin, joten todellakaan turha ori ei ollut kyseessä. Jälkeläisiä tällä herralla on tiedossa seitsemän.
Erilan Vilma oli upea kouluratsastukseen painottunut suomenhevostamma. Korkeudeltaan tamma oli 154 cm ja väriltään rautias ilman merkkejä. Vilma kilpaili kouluratsastuksessa todella upealla menestyksellä, mutta nähtiinpä tamma muutaman kerran myös este, kenttä, sekä valjakkokilpailuissa, joista neitoselta löytyy myös sijoituksia. Vilma palkittiin KRJ-III, YLA3, SLA-I - palkinnoin, joten myös tämä tamma on ollut todellinen meriittien kahmija. Tältä tammalta löytyy myös seitsemän jälkeläistä maailmalla.
Lurpan isänemä, Lakean Eerika, on 19.09.2007 syntynyt 160 cm korkea suomenhevostamma, joka on väriltään upean rautias liinaharjalla. Eerika on yleispainotteinen hevonen, joka on myös pärjännyt taidokkaasti lajissa kuin lajissa, joskin sijoituksia löytyy runsaammin kouluratsastuksen puolelta. Jälkeläisiä Eerikalta löytynee kolme, joista kaksi ovat tammoja ja yksi ori. Eerika on myös palkittu SLA-I-palkinnolla, mikä on todella hyvä saavutus.
Lurpalta löytyy myös suvustaan yksi upeimmista suomenhevosoreista, Lakean Roope Aadolf. Tämä ori on rakenteeltaan aivan mahtava, sekä erittäin hyvin menestynyt. Eikä ihme; ori onkin palkittu VIR MVA Ch-palkinnoin näyttelymenestyksen ansiosta. Tämän lisäksi herra on palkittu KTK II-, SLA-I, sekä YLA2-palkinnoin. Roope on painottunut sekä esteille, että kouluun, missä onkin molemmissa lajeissa pärjännyt mitä parhain mahdollisin tuloksin! Jälkeläisiä Roopelta löytyy 13, eikä ori ole enää jalostuskäytössä.
Eikä myöskään huonompi hevonen ole Lakean Nelli-Noora. Yleispainotteinen, kuvankaunis tumma suomenhevostamma Nelli on korkeudeltaan 154 cm. Myös Nelli on kilpaillut todella saavutuksellisesti ja kerännyt sijoituksia alleen lajista kuin lajista runsaan listan. Myös näyttelymenestystä tältä tammalta löytyy kohtalaisen reippain mitoin, sillä onhan tamma myös palkittu VIR MVA Ch-palkinnolla, sekä kantakirjattu II-palkinnolla! Tämän lisäksi neiti on saavuttanut laatuarvostelussa YLA2-palkinnon. Jälkeläisiä Nellillä on kymmenkunta.
Lurpan emä sen sijaan on Violan Amariina, 156 cm korkea, rautias suomenhevostamma. Riina ei olekaan mikään turha tamma, sillä tämä neiti kilpailee kouluratsastuksessa vaativalla tasolla saakka ja esteitäkin pomppaa reippaasti 80 cm korkeuteen asti. Tamma on kuitenkin painottunut kouluratsastukseen. Luonteeltaan Riina on ihmisystävällinen, mutta reipas ja energinen pieni tamma. Riina ei ole kuitenkaan toistaiseksi kilpaillut vielä juurikaan, joten meriittejäkään ei tamma ole ehtinyt vielä haalimaan. Kapasiteettia hevosesta kuitenkin löytyy runsaasti, joten en ihmettelisi yhtään, mikäli tulemme tästä neidistä joskus vielä kuulemaan!
Upea suomenhevosori Tammihaan Viljami onkin Lurpan emänisä. Myös Viljami on erityisen menestyksekäs ja upea hevonen, jolta löytyy taitojen lisäksi myös ulkonäköä! Viljami on 155 cm korkea, ruunikko suomenhevonen, jolta ei varmasti tule näköä puuttumaan. Ori on pärjännyt kilpakentillä menestyksekkäästi esteratsastuksessa, kouluradoilla, sekä valjakkoajossa. Myös näyttelyistä löytyy runsaasti sertejä, mikä ei olekaan ihme. Viljami on palkittu aikoinaan VIR MVA Ch, SLA-II, YLA2, KRJ-II - palkinnoin, mikä on aikamoinen meriittikasa yhdelle hevoselle. Jälkeläisiä orilta löytyy kuusi.
Mootsartti on 156 cm korkea "Monniksi" kutsuttu suomenhevosori. Väriltään Monni oli rautias, ja ori oli painottunut yleisratsastukseen, sekä valjakkoajoon. Sijoituksia orilta löytyy kyllä niin koulusta, esteiltä, maastoesteiltä, kuin valjakostakin. Tämän lisäksi ori kävi joitain kertoja näyttelyissä kokeilemassa onneaan ja saipa ori kerran irtoSERTinkin kahmaistua mukaansa. Monni on myös palkittu SLA-I-palkinnolla. Jälkeläisiä tältä herralta löytynee kolme, ainakin tietojemme mukaan.
Neitoperhonen oli kuvankaunis suomenpienhevostamma. Väriltään tämä herttainen tamma oli syvän musta, todella huomiota kiinnittävä. Korkeutta pieneltä neitoselta löytyi ainoastaan 144 cm. Penni oli painottunut todella vahvasti valjakkoajoon, mistä lajista siltä löytyikin myös runsain mitoin sijoituksia - eipä ihme, että tamma pärjäsi siinä niin hyvin. Pennistä ei kuitenkaan ole hirveän paljon tietoja tallessa.
Lurpan emänemä onkin hieno suomenhevostamma Emilia 36. Emilialta löytyy korkeutta 156 cm ja väriltään tamma on rautias. Emilia on koulupainotteinen, mutta tällä hetkellä viettää elämäänsä siitoseläkkeellä. Emilia keräsi sijoituksia kouluratsastuksesta todella menestyksekkäästi, sen verran suuri kilpakalenteri tammalta kyllä löytyy. Tamma keräsi myös näyttelyissä parit sertit. Jälkeläisiä Emilialla on ainoastaan kolme, mutta tässä vaiheessa voisi varmaankin sanoa "laatu korvaa määrän." Emilia on myös palkittu tamma, sillä löytyypä tältäkin tammalta meriittejä: KTK-III, KRJ-I, YLA2-palkinnot. Upea tamma siis ehdottomasti on kyseessä!
Pitkämäen Puuhapete on rautias 162 cm korkea, todella upea suomenhevosori. Luonteeltaan ori oli reipas ja eloisa kaveri, mutta kuitenkin ehdottomasti todella kiltti. Pete kilpaili kouluratsastuksessa vaativalla tasolla saakka, mistä orilta löytyi myös sijoituksia ihan mukavasti. Tämä herrasmies keräsi myös näyttelyissä kolme sertiä, joilla herra onkin saavuttanut komean Champion-arvonimen. Jälkeläisiä tältä herralta ei taidakaan löytyä sitten montaa.
Vinhatar oli hyvin kaunis, 157 cm korkea suomenhevostamma. Tamma syntyi vuonna 2007, mutta menehtyi valitettavasti vuonna 2008 kunnioitettavassa 21 vuoden iässä. Viiru oli painottunut vahvasti kouluratsastukseen, ja kilpaili aivan vaativa A-tasolla asti menestyneesti. Jälkeläisiä tammalta löytyy viisi, jotka ovat kaikki omalla tavallaan upeita ja mahtavia suomenhevosia. Ihme kyllä, Viiru ei ole käynyt kokeilemassa onneaan missään laatuarvosteluissa, vaikka sijoitukset ja muut olisivat taatusti siihen riittäneet. Hieno tamma oli joka tapauksessa kyseessä, eivätpähän ne meriitit kaikkea määrää!
Kisakalenteri
|
28.04.2010 VSHK (koulu) vaativa B 1/30 |
16.04.2010 VSHK (este) 80 cm 4/20 22.09.2010 ERJ 90 cm - 5/40 09.10.2010 ERJ 90 cm - 1/40 22.11.2010 ERJ 90 cm - 1/30 24.11.2010 ERJ 90 cm - 1/30 23.05.2010 MEJ 60 cm 1/9 24.06.2010 MEJ 80 cm - 5/30 |
Jälkeläiset
sph-o. Riiviöiden Rymy-Elmeri (05.03.2010) emä: Kasarmin Ruusa
sph-o. Fiktion Lennartti (10.10.2010) emä: Pipariina KAT
sh-o. Riiviöiden Ryökäles (08.10.2010) emä: Pilvi-Vaino
sph-t. Riiviöiden Lumimarja (12.01.2011) emä: Fiktion Hilma
sh-t. Riiviöiden Näpsäkkä (28.03.2011) emä: Västerbyn Murtuli
Historiikki
Moon Lurjuspoika syntyi 12. lokakuuta Moondancessa. Emänsä Violan Amariina, eli tuttujen kesken Riina, piti varsaansa todella hyvissä suojissa pitkän aikaa ja varjeli vauvaansa niin pitkään kuin vain pystyi. Lurppa sai todella hyvän alkuelämän turvallisesti kotitallillaan emänsä kanssa.
Etsin itselleni upeaa suomenhevosoria, mistä saisin itselleni ns. yksityisen kilpakumppanin, jonka kanssa voisin valmentautua ja touhuta vähän kuin ulkopuolella muista hevosista. Ilmoituksia sateli, mutta en tahtonut millään löytää sellaista varsaa, mistä olisin oikeasti häkeltynyt. misery tarjosi minulle erästä pienhevosta, mutta totesin, ettei se ollut lopulta hakemaani. Niimpä hän tarjosi minulle toista mahdollisuutta: lokakuussa syntynyttä Lurppaa. Kävin katsomassa ja tutustumassa oriin ja koin suorastaan äkkijärkytyksen: tämä ori oli sitä kaikkea mitä uudelta oriltani toivoin! Tein samantien päätökseni orin ostosta, mihin misery suostui. Lurppa siis muutti meille Riiviöihin 28.12.2009, juuri ennen uutta vuotta.
Orin astuessa ulos trailerista, tallin pihaan, varsa tutki yllättyynenä ympäristöään. Se kiljahti orimaisesti steppaillessaan hermostuneena, mutta rauhoittui kotvan kuluttua kun kuuli muiden hevosten pirteitä hirnahduksia tarhasta. Lurppa sai tutustua uuteen kotiinsa rauhassa, joskin ori vaikutti vielä jonkin aikaa hieman hermoilevalta. Se pääsi tutustumaan myös karsinoiden välityksellä tallin muihin orivarsoihin ja juttua lensi: tallissa ei kuullut edes omia ajatuksiaan orien kiljuessa toisilleen. Tiesin kuitenkin, että olin tehnyt aivan oikean päätöksen ostaessani Lurpan - tätä en taatusti tulisi katumaan missään vaiheessa elämääni.
Päiväkirja ja valmennukset
29.04.2011
Nyt myöa Lurppa on yleislaatuarvostelusta palkittu ja herra kahmaisi mukaansa hyvin pistein YLA2:sen! Tuomarien kommenteista sain sen verran palautetta, että kaikki kisat olisi sittenkin pitänyt merkitä sivuille - tällöin ori olisi saanut jopa 1-palkinnon. No, pitänee katsoa josko etsisin Lurpan kilpailut kalenteriin ja ilmoittaisin orin vielä uudestaan sinne, josko sitten tultaisiin vielä paremman tuloksen kanssa kotiin. Saa nyt kuitenkin nähdä, sillä tallissa on muitakin hevosia odottamassa vuoroaan laatikseen. Olen kuitenkin todella ylpeä Lurpan menestyksestä ihan kokonaisuudessaankin, ja orista onkin tullut yksi ehdottomista silmäteristäni.
Kouluvalmennus 11.11.2010, valmentaja: qwerty.
Lurppa osoitti energisyytensä jo heti tunnin alussa kun ratsastaja sai olla kokoaika sitä rauhoittamassa ja vauhtia vähentämässä. Ori käveli reippaasti, pitkin askelin kentän uraa, erittäin voimakkaan oloisesti. Suu ammottaen, ajatuksissani sanoin "wau!" ja katselin tätä komeaa oria. Kovasti jo halusin nähdä tämän liikkeitä lisää, niimpä heti sopivien alkukäyntien jälkeen kannustin ratsastajaa ottamaan ohjat ja alkamaan taivuttelemaan oria ympyröillä. Oriista pystyi lähes lukemaan sen eleistä kun se kuunteli ratsastajaansa ja odotti innostuneena uutta komentoa. Kun jatkoimme harjotusta ravissa haukoin taas henkeäni, tämä komea ori osasi todellakin ravata. Pystyin lähes kuvittelemaan, millaista olisi istua oriin keinutuoliravissa tämän liittäessä eteenpäin. Kun olin päässyt hurmoksesta hiljakseen ohi pystyimme aloittamaan kunnollisen valmentautumisen ja tällä kertaa ohjelmassa olikin pohkeenväistöä sekä laukkaympyrät.
01.11.2010
Ja noin vaihtui taas kuukausi humisten! Kohta ori onkin asunut meillä Riiviöissä jo vuoden, vaikka tuntuu siltä, että vastahan rakas oripoikamme oli vielä aivan pieni orinkloppi ja riehui varsana muiden orien kanssa tarhoissaan. Lurppa on kasvanut huimasti ja siitä on kasvanut komeampi ori, mitä koskaan uskalsin odottaakaan. Olemme tässä innolla odotelleet talliporukan kanssa tuloksia SLA:sta, mutta vielä ei ole niitä kuulunut - toivomme tietysti, että Lurppa saisi mahdollisimman hyvät pisteet ja näinollen myös hyvän palkinnon. Sitä odotellessa teimme tänään Lurpan kanssa vähän maastakäsin-harjoituksia. Juoksutin Lurppaa aluksi kentällä noin 15 minuuttia, minkä jälkeen teimme ihan vain luonnolliseen hevosmiestaitoon liittyviä harjoituksia. Lurppa ei aluksi olisi millään jaksanut keskittyä työhön, mutta alkoi skarpata pikkuhiljaa ja olikin oikein kivasti mukana harjoituksissa.
27.10.2010
Puomityöskentelyä kentällä. Laitoin vain tavallisia ravipuomeja ympäri kenttää, joita sitten harjoittelimme kevyesti Lurpan kanssa. Lurppa vaikutti melko rauhalliselta ja keskittyväiseltä, eikä sekään jaksanut juuri turhia kaahotella - taisi orikin olla vähän väsynyt viime päivien ratsastuksista ja kärryjen edessä juoksemisesta. Ratsastus sujui kaikinpuolin ihanteellisesti meidän molempien osalta. Vaikka Lurppa ei kaahottanut päättömänä menemään, se kantoi itseään upeasti ja oli tarkkaavainen minua kohtaan, kun ratsastin sillä.
25.10.2010
Harjoittelimme tänään Lurpan kanssa hieman kärryajelua, missä ori pärjäsi oikein hyvin. Olemmehan me Riiviöiden porukalla ajo-opettaneet Lurpan, mutta en olisi ikimaailmassa uskonut, että se pärjää kärryjen edessä näin hyvin! Ori oli kuin vanha konkari, kuunteli jokaista apua tarkkaavaisesti ja reagoi kaikkiin liikkeisiin, mitä kärryissä tapahtui. Oli varsin ihanteellista ja mukavan monipuolista vaihtelua normaaliin arkeemme.
20.10.2010
Irtohypytystä maneesissa. Lurppa oli erittäin energinen ja vauhdikas, mutta liikkui kuitenkin upeasti eteenpäin ja hyppäsi esteet kiitettävästi. Lurppa tuntui nautiskelevan työnteosta kunnolla, kun pääsi vähän hyppäämään ilman ratsastajaa selässään - ja innokkuuden todellakin huomasi myös ihmissilmällä. Hypytin Lurppaa noin puolisen tuntia, minkä jälkeen vein orin talliin. Se oli hieman hiessä, joten pyyhin sitä vielä kostealla pyyhkeellä, minkä jälkeen se pääsi tarhailemaan kavereiden kanssa.
19.10.2010
Reipas maastolenkki syksyisessä säässä, mukanamme lähtivät myös tallipoikamme Miro Västerbyn Vääpelin kanssa. Oripojat olivat kuin turta ja tappuraa, ne viipottivat menemään minkä pitkistä koivista vain suinkin pääsivät. Innostuneilla oreilla tuntui myös olevan hieman syksyä rinnassa, sillä taisi muutamat pukkilaukkapätkätkin tulla mukaan kuvioihin orien paukuttaessa menemään. Pitkä ja virkistävä maastolenkki oli todellakin hyväksi meille jokaiselle: rentoutti ja vapautti arjen askareista, mutta myös oripojat saivat kuluttaa energiaansa vaativassa maastossa, missä myös lihaksisto joutui koetukselle.
Kouluvalmennus 18.10.2010, valmentaja Meri
Lurpan kanssa oli tänään tarkoitus harjoitella tulevaa Helppo A -ohjelmaa. Veryttelyssä ori liikkui sulavasti ja pehmeästi alhaalla ja pyöreänä. Sen takajalat eivät kuitenkaan tulleet millään mukaan työskentelyyn, joten keskityimme niihin ja kokoamiseen alkutunnista. Takajalat saatiin alle lyhentämällä ja pidentämällä askelta ja leikkimällä tempolla ja tahdilla lyhyiden jaksojen sisällä samassa askellajissa. Samalla Lurppa alkoi automaattisesti korottaa muotoaan alhaalta ylemmäs ja takajalat tulivat entistä varmemmin hevosen alle.
Veryttelyn jälkeen kävimme ohjelman kohtia läpi, ensin ratsukolle vaikeimmat ja sitten rutiinina helpommat. Pari osasi tehtävät hyvin ja lopuksi saimme ehjän ja tarkan suorituksen koko radalta. Onnea tuleviin kisoihin!
16.10.2010
Teimme tänään "pientä" estetreeniä Lurpan kanssa. Rakensin kaksi estettä maneesiin, mukaani otin Miron, joka tulikin mielellään nostelemaan putoilevia puomeja. Lurppa oli todella innokkaalla tuulella, eikä tahtonut pysyä käsissä millään. Se viskeli päätään, pukitteli ja yritti parhaansa mukaan saada johtajan roolin. Tein sille oikein pitkät ja tunnolliset alkulämmittelyt, joiden jälkeen ori sitten olikin paremmin kuulolla. Kun pääsimme hyppäämään, Lurppa oli hyvin innokkaana. Se kiihdytteli ja kaahaili, mutta hyppäsi tästä huolimatta erittäin hyvällä tekniikalla ja tasaisesti. Se ei edes pudottanut kertaakaan estettä treenien aikana, vaan hyppäsi jatkuvalla syötöllä kuten käskinkin. Mahtavaa työtä tältä hevoselta!
14.10.2010
Huomasin tänään, että uusi SLA-kutsu on jälleen julkaistu - lokakuun osalta. Hetken pohdittuani havaitsin, että Lurppa alkaa olla melkolailla valmis kyseiseen tilaisuuteen. Näinollen ilmoitin tallistamme Lurpan, sekä kauniin tammamme Serenin Tanssijan laatuarvosteluun. Nyt vain odottelemme sitten innolla koko tallin porukan kanssa miten meidän hevostemme käy! Viimeksi saimme erittäin hyviä pisteitä ja palkintoja, toivottavasti nämä kaksi tallimme tähteä pärjäävät yhtä hyvin.
10.10.2010
Hawering, eli suomenhevostalli Mörkövaaran omistaja lähetteli minulle jokunen aika sitten viestiä ja kyseli sellaista asiaa, kuin olisiko Lurppa-herraamme mahdollista käyttää jalostukseen jollekin ulkopuoliselle tammalle. Olin hyvin otettu siitä, että Lurppa vastasi hänen tarpeitaan, joten vastasin viestiin oikein mielelläni myöntävästi. Ei mennyt aikaakaan, kun Hawering tuli hakemaan Lurppaa, jonka hän matkustutti ihastuttavan suomenpienhevostamman, Pipariina KAT'in, luokse Fiktioon. Tänään sitten tapahtui ilonpäivä, kun Riina varsoi vallan ihastuttavan, voikon orin. Ori sai nimekseen Fiktion Lennartti.
Estevalmennus 30.09.2010, valmentaja Catharina
Lurpan kanssa olisi tänään vuorossa estevalmennus. Aika hyvä hyppääjä tuo poika vaikutti olevan, ei lainkaan hullumpi ei. Aloitimme puomilämmittelyn parissa, pitihän pojan paikat saada vetreiksi. Puomilämmittelyn jälkeen kentälle ilmestyi pari ristikkoa ja matala pystyeste. Matalista esteistä korkeampiin, eihän sitä heti kuulu rynnätä 140cm esteisiin. Nämä pikkuesteet olivat Lurpalle helppo nakki. Vähitellen korotimme esteitä, mutta 60cm ei ollut vielä temppu eikä mikään pojalle. Vielä pääsimme nostamaan esteitä n. 95cm. Nyt oltiin saatu 5cm lisää Lurpan hyppytasoon. Mitä puomit nyt välillä vähän tippuivat, joskus syynä oli liian kova vauhti ja toisinaan taas huono ponnistuspaikka. Kyllä tuosta varmaan vielä saadaan kohotettua tasoa, kunhan ratsukko tekee ponnistuspaikka harjoitteita ja aina välillä täytyy hillitä pojan menoa. Hyvin se kuitenkin meni, hienoa Juli ja Lurppa!
Estevalmennus 08.08.2010, valmentaja Toffe
Tänään olisi vuorossa estevalmennus Lurpan kanssa, jonka aiheena tulisi olemaan lähestymiset. Olin koonnut lämmittelyesteiksi pienen sarjan, johon kuului ristikko ja pystyeste jonka korkeus oli 40cm. Pyysin teitä tulemaan ristikolle ravissa ja nostamaan esteen jälkeen laukan niin että sarjan toinen este tultaisiin laukassa. Tämä sujui teiltä varsin mallikkaasti, Lurppa hyppäsi nätisti molempien esteiden hyvin, ja sinun apusi olivat selkeitä - Lurppa toimi vaivattomasti apujesi mukaan. Toisella kerralla vetäisit kuitenkin orin ohjista juuri ennen ristikkoa, ja ori pysähtyi kuin seinään. Sait tehdä voltin ja tulla esteen uudelleen, ja tällä kertaa koko sarja meni hyvin.
Poistin ristikon pystyn edestä ja kohotin pystyn 70cm korkeuteen. Teidän tehtävänne oli tulla esteelle rauhallisessa laukassa ja myös jatkaa esteen jälkeen samalla tahdilla - kiihdyttämään ei nyt saisi ruveta. Ensimmäinen lähestymisenne oli suoraansanottuna karmea, sillä Lurppa lähti kiihdyttämään aivan liikaa kun sinä selvästi menetit keskittymisesi orin suhteen. Lurppa kyllä muistutti tästä, sillä hyvin pian esteen jälkeen (jonka yli olitte kuitenkin päässeet) löysit itsesi kentän hiekkaa maistelemasta. No, takaisin selkään ja uusi yritys. Tällä kertaa oma istuntasi ja keskittymisesi olivat aivan toista luokkaa, sekä lähestyminen, hyppy ja hypyn jälkeinen laukkaaminen sujuivat oikein mallikkaasti. Hienoa! Korotin esteen 90cm korkeuteen parin hyvän hypyn jälkeen. Tälläkin kertaa humautitte esteen yli täydellisellä tyylillä, ja mielestäni tähän oli parasta lopettaa valmennus.
Lurppa on loistava estehevonen, jos sitä vain jaksaa ratsastaa kunnolla. Olette oikein mainio pari estekentillä!
24.07.2010
Harjoittelimme tänään Lurpan kanssa maastoesterataa, lähinnä noin viileän ilman kunniaksi. 30 asteen hellelukemissa ei ole viitsinyt paljon maastoesteillä hevosia rääkätä, joten tämä pilvisempi päivä oli oikein antoisa siihen hommaan! Lurppa oli kuin ruutia päästessään pitkästä aikaa maastoradalle kunnolla paahtamaan, eikä innostukselle loppua näkynyt. Lurppa oli sen verran vauhdikkaalla tuulella, että ensin piti kyllä käydä tasaisella maastolla hieman ottamassa ylimääräisiä virtoja pois, minkä jälkeen sitten pääsimme hyppäämään. Ori hyppäsi todella innoissaan, mutta pysyi jatkuvasti kuuliaisena avuille. Oli todella rentouttavaa hypätä herran kanssa tänään!
17.07.2010
Olimme jälleen eilen Härrietin kouluvalmennuksessa, joten tänään Lurpalle oli tiedossa taas hieman löysempi päivä. Hain jälleen orin sisälle, harjasin ja puunasin orin puhtaaksi ja laitoin sille suitset päähän, joihin kiinnitin juoksutusliinan. Menimme Lurpan kanssa kentälle, missä juoksuttelin oriherraa sitten noin 45 minuuttia. Lurppa oli hyvin energinen, mutta toimi oikein asiallisesti ja fiksusti maastakäsin. Se kuunteli jokaista apuani tarkkaavaisesti ja reagoi jokaiseen liikkeeseeni. Lurppa oli jopa hieman hiessä, kun vein sen takaisin talliin, joten päätin pestä sen vielä ennen laitumelle laskemista. Laitumelle päästessään ori piehtaroi, kuin ei olisi saanut tehdä sitä pitkään aikaan.
Kouluvalmennus 16.07.2010, valmentaja Härriet
Lurppa ja sinä olitte juuri keräilemässä ohjia, kun saavuin paikalle. Ori mulkaisi minua epäluuloisesti ja valpastui huomattavasti. Jahas, haastetta tänään, tuumin. Tunti aloitettiin Lurpan lämmittelyllä, ori vaikutti hieman jännittyneeltä. Paljon kiemuroita ja suunnanvaihtoja, pysähdyksia ja etuosa käännöksiä. Orin askellus alkoi selvästi muuttua rennompaan suuntaan ja ajatukset siirtyä työntekoon. Lurpassa näytti selvästi olevan haastetta, se teki kaiken vähän sinne päin jos avutkin olivat vähän sinne päin. Useaan otteeseen sain muistuttaa, että ratsasta sitä hevosta äläkä vain matkusta. Sai nostaa kumminkin hattua ratsastajalle, sillä usea ei varmasti saisi tätä oria noin koreaan muotoon. Laukka työskentelyssä ori liikkui ponnekkaasti eteenpäin ja pärisi vielä mennessään. Laukatessanne voltteja ja pääty ympyröitä kehittelin pienen kouluradan. Se ei ollut vaativa ja helposti muistettavissa. Kävimme radan eriosia ensin yksitellen lävitse ja pienissä sarjoissa. Suoriuduitte melko hyvin, laukan vaihto piti kuitenkin kerrata pariin otteeseen, sillä Lurppa tuntui vaativan juuri täydellisen avun, muuten ori meinasi vaihtaa ristilaukalle. Lopuksi ratsastitte radan ilman minun apuani. Loppu pysähdyksessä Lurppa oli hieman erimieltä ja meinasi lähteä omine lupine liikkeelle, mutta sait sen hyvin pidettyä. Tunnista suoriuduitte vallan mainiosti, määräsin teidän maastoon loppukävelyille.
11.07.2010
Lurpan vapaapäivä eilisen kouluvalmennuksen kunniaksi. Kävin hakemassa orin aamupäivällä kesälaitumeltaan, toin talliin ja harjasin sen yltäpäältä puhtaaksi. Lurppa vaikutti hieman rauhattomalta, mutta toisaalta sille tekee nyt hyvää viettää vapaata - eilinen valmennus oli kuitenkin melko raskas. Harjauksen jälkeen vein herran takaisin laitumelle, missä se veti melkoiset pierupukkispurtit innoissaan! Toivoin edelleen, että vapaapäivä tekee vain hyvää - eikä kerää liikaa energiaa orille.
Kouluvalmennus 10.07.2010, valmentaja Härriet
Lurppa vaikutti vallan innokkaalta saapuessani maneesiin. Ori tepusti eteenpäin innokkaasti. Käynnissä aloitettiin niin avo- kuin sulkutaivutuksilla. Koitettiin saada Lurppaa taipumaan milloin mihinkin suuntaan, eikä automaattina siihen minne yleensä. Tehtävä sujui todella hyvin ja Lurppa oli hienosti kuulolla. Ori astui hyvin alleen jo heti alussa ja otti nätin muodon. Ravissa jatkoimme samaa tehtävää, nyt Lurppa kuitenkin vaati enemmän asettelua. Kokeiltiin vähän passageakin, alkuun liike näytti hieman haparoivalta ja kokeilevalta, mutta lopulta saatiin siihenkin enemmän voimaa ja ponnekkuutta. Kiitokseksi annettiin Lurpalle hieman pitkää ohjaa. Käyntien aikana täytyi vaan olla tarkkana, ettei ori vain veltostuisi liikaa ja sitä saisi hakea taas paremmin alle. Tätä ongelmaa ei kuitenkaan ilmennyt vaan ori kokosi itsensä nätisti. Ravityöskentelyä jatkettiin vielä hetken aikaa, kunnes oli laukan vuoro. Alkuun otettiin vain tavallista laukkaa molempiin kierroksiin ja haettiin parempaa liiketta. Pariin otteeseen meinasi Lurppa yrittää karata alta ja kerran ori kävikin luotiviivan alla kuolainta paossa, jotta saisi kaasuttaa hieman enemmän. Asia kuitenkin korjaantui, kun käskin nostaa kättä hieman ylemmäs ja pidättää voimakkaammin. Vaikka ori olikin herkkä, ei se silti rikki menisi. Kun ori oli hienosti kuulolla, kokeiltiin vähän väistöjä. Ne sujuivat kuitenkin todella hyvin. Loppuverkassa Lurpalla näytti olevan vielä puhtia, joten ravailimme normaalia hiukan pidempään. Loppukäynneissä ori pärisi tyytyväisenä. Tunti oli hieman venynyt, mutta saatimpahan kunnon työskentelyä aikaiseksi.
15.03.2010
Lurpasta on kasvanut oikein mallikelponen suomenhevosori ja ori on aloittanut myös ratsunhommat oikein asiallisesti ja fiksusti. Lurppa on ollut todella nopea oppimaan ja ottaa uutta tietoa vastaan oikein mielellään. Se toimii hommissa kuin orja, eikä laita vastaan oikeastaan missään. Ihanteellinen ja erityisen varma ratsastettava tämä ori myös on, joskin toisinaan suomenhevosmaista jämäkkyyttä löytyy vähän turhankin paljon. Tästä orista tulee taatusti vielä kilpakenttien rusettihai, siihen voitte luottaa tällä menestyksellä!
05.03.2010
Riiviöihin syntyi tänään ensimmäinen jälkeläinen oristamme Moon Lurjuspojasta. Rautias, kuvankaunis orivarsa seisoi emänsä, Kasarmin Ruusan karsinassa tänä aamuna reippaana ja eläväisenä. Varsa oli tavallaan "tilattu" Koston Suomenhevosiin, Meowille omistukseen. Hän halusi ehdottomasti kyseisen parin jälkeläisen, enkä epäillyt hetkeäkään, etteikö varsa voisi muuttaa tallin hoiviin. Riiviöiden Rymy-Elmeriksi kastettu oriherra sai lempinimekseen Elmon. Ori vaikuttaa hyvin omapäiseltä, mutta kuitenkin jämäkältä suomenhevoselta - kuten pitääkin!
01.02.2010
Lurppa lähestyy kovaa vauhtia kolmen vuoden ikää, enkä vieläkään lakkaa ihmettelemästä miten upea ja kiltti tämä ori voikaan olla. No joka tapauksessa, tänään harjoittelimme Lurpan kanssa jälleen miltä satula ja suitset tuntuu. Ori kantaa satulaa kuin vanha konkari, eikä se tuota herralle ollenkaan vaikeuksia. Lopulta Tytti suostui koekaniiniksi myös siksi aikaa, että nousi hieman painoksi Lurpan selkään. Ori katseli hieman hämmentyneenä ympärilleen, mutta ei hetkahtanutkaan, vaikka nuori tyttö rymysi sen selän päällä. Odotukset ovat todella korkealla Lurpan suhteen, tästä orista kuullaan vielä!
© Riiviöt , ellei toisin mainita
otsikon kuva © KK