|
Mörkövaaran Remupekka, eli Remu suomenhevosori, VH11-018-0300 158 cm, punaruunikko ko vaativa B re 100 cm me 90 cm |
yleispainotus omistaja: Juli, Riiviöt kasvattaja: Mörkövaara 07.01.2010 (3 v. 07.04.2010) oma ikääntyminen |
Mörkövaaran Remupekka on juuri niitä oreja, joilla ego on noussut pilvenpiirtäjän kokoiseksi ja asennehan on sellainen, että kukaan muu ei johda mitään, vaan minä päätän miten asiat menevät. Ei ole ollenkaan ihmeellistä, mistä Remuksi kutsuttu ori on saanut nimensä. Herttaiselta ja kiltiltä näyttävä Remu osaa toisinaan olla varsinainen jääräpää ja hermoromahduksien tuottaja, mutta toisinaan se osaa kyllä olla varsinainen sydäntensulattaja. Tilannetajua orilla ei ole tasan yhtään, eikä sitä voisi vähempää kiinnostaa mitä joku ajattelee sen tekemisistä. Tämä herra tekee tismalleen kuten haluaa, olipa se laillista tai ei. No, ei nyt ehkä aivan näinkään, mutta yritys on ainakin selvä kymppi.
Tämä hyvin itsepäinen mies osaa siis olla todella rasittava. Toisinaan se ei anna itseään kiinni tarhasta ennen kunnon metsästystä, se ei jaksa kävellä siististi narun perässä, vaan täytyy ehdottomasti reuhtoa jokaiseen suuntaan mihin vain hevonen voi kääntyä. Hoitamisesta on myös pakko tehdä hirveätä ongelmatouhua riekkumalla ja vääntelehtimällä, eikä ratsastaessakaan aina jaksa niin siivosti olla. Onneksi näitä päiviä ei välttämättä tule kovin usein, sillä pääsääntöisesti Remu kyllä osaa olla ihan siivosti, kunhan sille vain näyttää heti johtajuuden ja kaapin paikan. Siksi hoitotilanteet onnistuvat yleensä ilman sen suurempia vänkyröintejä, joskin ori kyllä kannattaa sitoa kiinni harjauksen ja muidenkin hoitotoimenpiteiden ajaksi. Komennuksella orin saa viimeistään kuuntelemaan ja seisomaan paikallaan, mutta yleensä saa kyllä olla melkoisen itsepäinen, että Remu ihan todella ottaa ihmisen huomioonsa. Satulaa ja suitsia laittaessa voikin tulla toisinaan pieniä ongelmia, sillä Remu ei kunnioita ihmistä tässä tilanteessa hetkeäkään. Suitsiessa se nostaa päänsä niin korkealle kuin saa, eikä tahdo antaa itseään kiinni. Toinen ongelma onkin kuolainten laitto, sillä ori ei taatusti avaa suutaan ilman tappelua. Satuloidessa sen sijaan pullistelua ja näykkimistä saattaa esiintyä, joten kannattaa olla valppaana, ettei saa ikäviä hampaanjälkiä takamukseensa.
Ratsastaessa Remun omapäisyys jatkuu niin kauan, kunhan ratsastaja laittaa orin ruotuun ja pakottaa sen hommiin. Remu osaa olla todella näyttävä ja upea ratsu, mutta se tarvitsee melko paljon työskentelyä niin ratsastajalta kuin hevoseltakin. Remu kokeilee yleensä jo ratsastuksen alkutaipaleilla ratsastajaansa ja johtajuutta esimerkiksi liikkumalla oman päänsä mukaan, tai jättää ratsastajan apuineen täysin huomioitta, eikä reagoi juurikaan. Raippa ja tomerat avut vain mukaan ja todellista määräämistä peliin, niin kyllä taipuu pieni hevonenkin ratsastajansa tahtoon. Alussa saattaa myös näkyä pienen pieniä pukkisarjoja, mutta hirveän korkeita pukkeja tämä ori ei varmaan edes osaa heittää - hyvä, että koivet nousevat parikymmentä senttiä maasta. Pieni raipalla näpäytys saattaa auttaa tähänkin, joten kannattaa vain olla tomerana, eikä antaa orin temppuilla mitään omiaan. Alkutreenien jälkeen kun Remun sitten saa kuulolle, se onkin yleensä todella taipuvainen ja yhteistyökykyinen ori. Helppo saada muotoon ja liikkuu todella tasaisesti peräänannossa. Ihanteellinen ratsastettava pehmeiden askelten ja liikkuvuutensa ansiosta, eteenpäin ei todellakaan tarvitse ratsastaa, sillä reippautta löytyy kyllä omastakin takaa.
Esteratsastuksessa Remu on todella meneväinen, mutta helposti riehaantuva. Se ei välttämättä jaksa aina keskittyä ihan täysillä esteisiin, vaan saattaa hieman koheltaa enemmän mitä saa. Siksi ratsastajan tulisi pitää ori jatkuvasti ajan tasalla esteradalla ja herätellä aina silloin tällöin, kun herra tahtoisi tehdä jotain muuta. Remu hyppää kyllä todella mielellään ja hienosti hyppääkin! Kapasiteettia löytyy ja tällä hetkellä Remu taitaakin rataesteillä metrin esteet. Myös maastoesteillä ori pärjää upeasti, milteinpä metriä sielläkin. Varmajalkaisena ja tasaisena maastoratsuna Remu onkin miltei mukavampi hypättävä maasto - kuin rataesteillä. Kouluratsastuksessa sen sijaan Remu on aivan elementissään, kunhan sen saa vain keskittymään ja tekemään parhaansa. Ori taitaa vaativan tason liikkeet ja on todella näyttävä kouluhevosena, mutta monet kilpailut kaatuvat helposti siihen, ettei ratsastaja jaksa tehdä tarpeeksi työtä orin kanssa saadakseen sen kuulolle ja tekemään oikeasti hommansa loppuun saakka. Kunhan ratsastaa vain orin kunnolla läpi ja käskee sen hommiin, hyvä tulos on kuitenkin varmasti taattu!
|
i: Fiktion Lenni |
ii: Haavelaakson Lento YLA2, KRJ-II, SLA-I | iii: Hallapuron Aatos |
|
iie: Taikakuun Hämypilvi KTK-II | ||
|
ie: Sateen Siru VIR MVA Ch, YLA2, SLA1, KRJ-II, KTK-III |
iei: Jäynä KM Ch | |
|
iee: Aprikoosin Paaperoinen VIR MVA Ch, KTK-II, KRJ-II, SLA-II, jälk.lk. A | ||
|
e: Mörkövaaran Tähtisade SLA-II |
ei: Rajattoman Valtteri SLA-II |
eii: Mörkövaaran Wilho YLA2 |
|
eie: Rajattoman Anopin Sihinä SLA-II, YLA2 | ||
|
ee: Heinämäen Janniina SLA-II |
eei: Jasper U VIR MVA Ch, KTK-II, KRJ-I, YLA1 | |
| eee: Symbioosin Santamaria |
|
20.07.2010 VSHK (este) 100 cm 7/59 |
07.08.2010 VSHK (koulu) vaativa B - 4/50 |
sh-t. Hiprakan Piriitta (05.01.2011) emä: Hiprakan Piippa
sh-t. Riiviöiden Raisa (31.05.2011) emä: Serenin Tanssija
Kouluvalmennus Mörkövaarassa 23.08.2011
Jälleen valmennettavakseni saapuivat vakioasiakkaani, Juli ja Remu. Viimekertaisesta valmennuksesta olikin tämän ratsukon kanssa jo aikaa, ja siten oli kiva nähdä, että kuinka heillä nykyisin menee. Luonteeltaan ori näytti alkuun olevan edelleen aivan sama - poika hyppeli sinne tänne maneesia, eikä olisi millään halunnut keskittyä Julin ohjeisiin vaan touhuta täysin omiaan. Remulta ei tänäänkään puuttunut vauhtia, sillä tuntui olevan kaasupoljin jäänyt jumiin pohjaan, eikä vaihdetta ilmaiseksi vaihdettu. Nopeasti alkuverkan aikana ratsastaja kuitenkin kokosi ratsunsa ja topakoilla otteilla heidän yhteistyö näyttikin yllättävän hyvältä. Pojan liikkuessa suhkot rauhallisesti Julin alla ja ollessa hyvin maanpinnalla, aloitimme samantien päivän ravitehtävät. Ensiksi pistin ratsukon reippaassa ravissa tekemään pohkeenväistöjä, joiden aikana kieltämättä suuni loksahti auki ja silmät putosivat päässä. Siinä missä valmennuksen lähes kaikilla ratsukoilla oli ollut alkuun väistöissä ongelmaa, niin Remuhan se sitten lähti pienestä merkistä tekemään niin esimerkillisiä väistöjä että! Ei tarvinnut kyllä yhtään parannella ratsukon menoa, etenkään kun poika tahtoi liikkua niin sulavasti ja kiltisti eteen Julin antaessa hyviä apuja selässä. Seuraavaksi teimme ravissa niitä jokakertaisiatylsiäharjoituksia, eli avo- ja sulkutaivutuksia. Näiden parissa sain jo huomautella ratsastajan melko kankeista avuista ratsulleen, jonka takia Remu hieman hillitsi menoaan eikä kulkenut niin ylväästi mitä olisi voinut. Mutta tietenkin orilla oli hyvät asetukset tehtävien aikana, ja se malttoi toistaa taivutusta monen moneen kertaan. Ravitehtävät olivat pian paketissa ja siten aloitimme laukkaamisen, ensiksi vähän nostoja käynnistä ja ravista, ja sen jälkeen vähän laukanvaihtoja. Nostoissa tarvittiin paljon puolipidätteitä jottei Remu vain häntä pitkänä lähtenyt omia aikojaan laukkailemaan, vaan jaksoi keskittyä ja odottaa merkkiä. Yllättävän nopeasti nostoista pääsimme siirtymään laukanvaihtoihin, joihin sitten vierähtikin tovi. Jälleen paljon puolipidätteitä ja lisää pidätteitä, jotta ori malttoi kuunnella ratsastajaansa. Lukuisten toistojen jälkeen Remu viimein päätti näyttää taitonsa ja teki puhtaita suorituksia, joihin oli valmennus hyvä lopettaa. Tänään ori näytti kyllä uusia, positiivisia puolia itsestään, ja siten näin tämän ratsukon työskentelyn tänään erittäin onnistuneeksi.
26.11.2010
Tänään Remu on saanut viettää ansaittua vapaapäiväänsä. Ori on todella uskollisesti kiertänyt kanssani valmennuksia ja kilpailuista, joissa se onkin pärjännyt todella kiitettävästi. Olen ollut todella ylpeä meidän tallin orista, joka on niittänyt menestystä este - ja kouluradoilla yllättävänkin hyvin! En edes uskonut miten monitoiminen hevonen tämä herra onkaan, mutta positiiviset yllätykset ovat aina todella posiitivisia. Kiitos kuuluu myös Remun kasvattajalle, ensinnäkin siitä, että hän on saanut aikaan näin mielettömän monilahjakkaan hevosen, mutta myös siksi, että hän on aktiivisesti järjestänyt meille valmennuksia.
Estevalmennus Mörkövaarassa 25.11.2010
Remu tuntui tänään olevan todella hyvällä hyppytuulella, se puhkui intoa ja oli hyvin reippaana jo alkukäyntien aikana. Ratsun ollessa virkeänä ratsastaja sen sijaan nukkui selässä, mutta topakoi hyvin asennettaan siinä vaiheessa kun täytyi rueta kunnolla hommiin. Alkuverkassa menimme ensin perusasioita ravissa ja laukassa, ja sen jälkeen haimme tuntumaa esteisiin kavaleteilla. Remu ei täysin vauhdinsa takia jaksanut keskittyä kavaleteilla jalkoihinsa ja siten ori kompuroi aika paljon. Juli sai olla tässä vaiheessa jo tarkkana siitä, kuinka antaa hevosensa touhuta oman pään mukaan ja milloin mennään ratsastajan tavoin. Kun ori muutaman kerran ylitti rauhallisesti kavaletit, vaihdoimme laukkatehtäviin. Laukassa menimme laukka-pysähdys-peruutus-laukka siirtymisiä jotka vaativat Remulta jo hieman keskittymistä ja paneutumista asiaan. Juli valmisteli ratsunsa jokaisella kerralla huolellisesti laukkaan antaen maltilliset puolipidätteet ja reippaat laukkapohkeet. Orin yli-innokkuus tietenkin näkyi siinäkin, että kun laukkapohkeet tulivat, niin kylläpä poika säntäsi sellaisella vauhdilla eteen että. Laukasta jarruttaminenkaan pysähdykseen ei ollut mikään yksinkertainen juttu, mutta pikku hiljaa usein pidättein ori malttoi mielensä. Peruutukset onnistuivat todella hyvin, Remu peruutti Julin tarkoista ohjeista uraa pitkin laittamatta vastaan niin kauan kuin tarve vain vaati. Uudestaan laukannosto ei tietenkään tuottanut minkäänlaista ongelmaa tälle hevoselle. Orin ollessa hyvässä vireessä aloitimme viimein esteiden hyppäämisen, aloittaen kolmen 60 sentin sarjaesteestä. Julin nostaessa rauhallisen laukan ja kääntäessä esteille, ampaisi ori hirmuista vauhtia eteen ratsastajan pidätteistä huolimatta ja siten tiputti esteiltä ylimpiä puomeja. Orin kanssa sai olla hyppäämisen ajan kyllä koko ajan tarkkana siitä, että millaisia ohjeita antaa ja kuinka hevosen saa kulkemaan hyvin. Kun pienemmät pystyt hypättiin loppujen lopuksi rauhallisesti, pääsimme siirtymään metrin esteille. 100 sentin esteitä kentällä oli kolme kappaletta, ja ne olivat sijoiteltuna rata poikkisuuntaan leikkaan mukaisesti peräkkäin jolloin lähestymisiä ei ollut juurikaan aikaa miettiä. Odotin jo kauhulla sitä, että kuinka ratsukko tästä selviytyy, mutta yllätyksekseni ori malttoikin mielensä ja ylitti esteet todella hienosti, täysin Julin ohjeiden mukaisesti. Kertaakaan se ei lähtenyt kuumumaan tai vetämään ohjasta, ja lisäksi se jopa hyppäsi esteet nostaen jalkansa empimättä. Loppujen lopuksi ratsukko suoriutui valmennuksesta todella hyvin, Remu yllätti varmasti molemmat osapuolet melko hyvällä käyttäytymisellään.
Kouluvalmennus Mörkövaarassa 22.11.2010
Ratsukko oli saapunut valmennukseen jo hyvissä ajoin sillä tullessani paikalle he olivat vetämässä jo itsenäisesti alkuverkkaa. Remu näytti olevan tänään virkeällä päällä, se kuunteli maltillisesti selästä tulevia ohjeita ja liikkui empimättä eteen. Tänään valmennuksessa me keskityimme enemmälti ratsastajan istuntaan ja kykyyn hallita hevostaan perustreenin sijaan. Julin istunta näytti alusta alkaen todella hyvältä, selkä oli suorassa, nyrkit pysyivät ylhäällä harjasta ja kantapäät olivat myös hyvin alhaalla. Alkuverkassa treenailimme paljon käynti- ja ravitehtäviä, etuosakäännöksistä siirtymisiin peruutuksesta raviin. Ori tuntui toimivan ratsastajansa alla kuin unelma, kertaakaan se ei tänään merkkiä näyttänyt orimaisuudestaan, ihme kyllä. Ravissa kiinnitin ensimmäiseksi Julin istunnassa huomiota siihen, että jalat eivät malttaneet kovinkaan hyvin pysyä hevosen kyljillä vaan ne heiluivat turhankin paljon edestakaisin. Tähän annoin ratsastajalle muutamia vinkkejä ja loppua kohden jalat pysyivätkin huomattavasti paremmin oikeassa asennossa. Kun ratsukon molemmat osapuolet olivat virkeinä ja jaksoivat keskittyä tehtäviin, siirryimme raviväistöihin. Raviväistöt ovat siitä hankalia tällaisessä jossa täytyy keskittyä tarkasti omaan istuntaan ja sen lisäksi yrittää saada hevonen vielä liikkumaan maltillisien ohjeiden mukaan. Juli valmisteli ratsunsa maltillisesti väistöihin, laittoi pojan kulkemaan hallitussa ravissa ja pidätteli sitä tarpeeksi ennen keskihaljaisijalle kääntymistä. Ja heti kääntymisen jälkeen ratsastaja pyrki antamaan hyvin tarkat avut ratsulleen, mikä ei tosin heti onnistunut. Juli keskittyi ehkä turhankin paljon nyt siihen istuntaansa ja siten hevosen ohjaaminen jäi vähille. Kuitenkin kun tarpeeksi useasti tehtävää toistimme ja yritimme saada palaset kohdalleen, niin kylläpä pikku hiljaa meno näytti hyvältä Remun väistäessä ravissa. Kun ravitehtävät oltiin suoritettu maltillisesti lävitse, siirryimme tarkkailemaan istuntaa ja hevosen hallintaa laukkaan. Laukassa tehtävänämme oli mennä laukanvaihtoja käynnin kautta, joiden uskoin olevan tälle ratsukolle aivan helppo juttu. Nostot onnistuivat rauhallisilla avuilla todella hienosti, Juli antoi ennen nostoa hyvän puolipidätteen ja puristi laukkapohkeet orin kylkiin. Remu oli todella reipas laukkaaja, laukassakin sai siis antaa paljon pidätteitä mikäli aikoi pojan ohjassa pysyvän. Hidastukset laukasta käyntiin eivät näyttäneet kovinkummoisilta liiallisen vauhdin takia, mutta ainahan sitä käyntiin päästiin. Remua ja Julia oli jälleen mukava valmentaa, varsinkin nyt kun orikin oli hyvällä tuulella.
Estevalmennus Mörkövaarassa 04.11.2010
Remu ei tänään ollut kovin hyvällä tuulella, se löntysti laiskan oloisena eteen eikä totellut Julin antamia apuja juuri yhtään. Edellisissä valmennuksissa ori on ollut niin reipas ja mukava valmennettava, että nyt kieltämättä kerkesin jo pelästyä, että mitäköhän tästäkin tulee. Alkuverkka meni ratsukolla tapellessa siitä, että kumman mukaan lähdetään tekemään tehtäviä, hevosen vai ratsastajan. Juli teki kaikkensa saadakseen orin edes jotenkuten liikkumaan eteenpäin eikä antanut tälle yhtään ohjaa. Alkuverkassa oli tarkoitus mennä reippaalla ravilla paljon tiukkia käännöksiä ja ympyröitä joilla koeteltiin ratsun tasapainoa ja kykyä reagoida äkkinäisiin ohjeisiin. Nopea reagointi Remulta tänään puuttui ja siten alkuverkasta jäi todella huono maku suuhun. Aloitimme kuitenkin hyppäämään noin 60 sentin ristikkosarjoja sillä ajatuksella, että ehkä se ori alkaa pikku hiljaa saamaan innostuksen kipinää ja näin meno saataisiin näyttämään hyvältä. Mutta toisin kävi - ori asteli tyynen viileästi esteiden ylitse, se ei vaivautunut hyppäämään lähes ollenkaan eikä vauhtiakaan käyntiravia enempää ollut. Käskin ratsastajan antaa ratsulleen niin paljon raippaa, että se lähtee laukassa eteen vaikka sitten pukittelisikin ja hölmöilisi. Onneksemme tämä konsti sentään auttoi, Remu alkoi kulkemaan kaula kaarella nätisti ja mitä reippaammin eteen. Nyt kun orilla oli vauhtia, otimme äkkiä kertauksena niitä alkuverkan tiukkoja käännöksiä ja ristikkosarjojen ylittämistä. Sarjoilla ei Remun askelväli osunut kohdalleen ja siten Juli sai tehdä vähän töitä saadakseen hevosen hyppäämään hyvin esteiden ylitse. Seuraavaksi siirryimme päivän päätehtävään eli metrin pystyihin. Pystyjä kentällä oli neljä kappaletta ja ne oli sijoiteltu X kirjaimen muotoon niin, että molemmilla koko rata leikkaa-suorilla oli kaksi estettä; toinen heti käännöksen jälkeen ja toinen juuri ennen uralle takaisin paluuta. Isommat esteet ori hyppäsi huomattavasti paremmin kuin ristikot, tässä vaihetta valmennusta Remu innostui huomattavasti enemmän hyppäämisestä ja siten menokin näytti jo kivalta. Julin ei tarvinnut kuin istua selässä ja vähän ohjata esteeltä seuraavalle, niin hyvin ori kun lähti tehtävää suorittamaan. Kun olin tyytyväinen ratsukkoon ja aikaa oli jo lähes tunti mennyt, siirryimme loppuverkkaan jossa teimme reippaalla ravilla paljon rataleikkaita ja kolmikaarista kiemurauraa. Tänään Remu ei ollut ihan se reipas ja valloittava hevonen jota olen tottunut näkemään, mutta valmennusta kohti ratsukon meneminen kentällä parani huomattavasti alkukankeuksien jälkeen mikä oli erittäin positiivinen yllätys.
Kouluvalmennus Mörkövaarassa 02.11.2010
Juli ja Remu saapuivat valmennukseen reippaiden oloisina, ratsastaja oli hyvin hereillä selässä hevosen astellessa nopeasti eteen. Remu näytti alkuun melko jäykältä ja siksi olikin hyvä aloittaa valmennus erilaisten kiemuraurien parissa. Menimme kiemurauraa keskellä kenttää, mutta myös sovelletusti uraa pitkin, joka vähitellen auttoi orin jäykkyyteen. Kun Remu oli vetreä ja kulki nätisti ravissa Julin alla, aloitimme laukannostot käynnistä ja ravista. Käynnistä ori nosti alkuun vain kiitoraviin, joten ratsastaja sai pidätellä ratsuaan ja antaa tälle hyvin tarkkoja apuja saadakseen sen menemään ohjeiden mukaisesti. Kun Juli sai ravissa valmistella huolellisesti Remun laukkaan, lähti se heti ensimmäisellä yrittämällä rauhallisesti eteen. Nostojen ollessa hyvin hallinnassa siirryimme laukanvaihtoihin käynnin kautta. Ori jaksoi keskittyä suorastaan upeasti tehtävänantoon ja siten laukanvaihdot osuivat täysin nappiin. Remu hidasti laukasta käyntiin pienestäkin merkistä, ja nosti uuden laukan heti käyntiin hidastettuaan. Laukanvaihtojen jälkeen siirryimme keskiympyrälle menemään vastalaukkaa tehden pysähdyksiä ja vähän lisää nostoja. Kun valmennusta oli kulunut kolme varttia aloitimme tekemään loppuverkassa perustehtäviä ravissa. Remulla tuntui riittävän virtaa vielä niin paljon, että jätin ratsukon vetämään itsenäisesti valmennuksen loppuun, kunhan vain Juli lupasi pitää orin reippaassa vauhdissa. Ratsukkoa oli taas mukava valmentaa hevosen alkukankeudesta huolimatta, Juli kuunteli antamiani ohjeita taas hyvin ja pyrki tekemään kaikki tehtävät ratsunsa tavoin ohjeiden mukaisesti.
Estevalmennus Mörkövaarassa 14.10.2010
Ratsukko aloitti valmennuksen hyvin vahvasti - Remu kulki nätisti ratsatajan ohjeiden mukaisesti ja teki niin kuin tämä vain käski. Alkuverkassa pyrimme saamaan hevoset todellakin kuuntelemaan ja keskittymään esteisiin kavalettejen ja maapuomienn avulla. Menimme näitä reippaalla ravi usean kierroksen ajan, Remu keskittyi hyvin jalkohinsa, eikä jalat kolahtaneet kertaakaan puomiin. Kavaleteissa ori tosin tahtoi hieman liioitella suurilla hypyillä, sillä ylihän se olisi mennyt pelkällä jalankin nostolla. Kun ratsukko alkoi olla hyvässä vireessä, nostimme laukan ja toistimme kavalettejen ylitykset sekä puomit. Pikkuesteiden jälkeen pääsimme hyppäämään jo kunnon esteitä kentälle rakennetulle esteradalle, joka olikin valmennuksemme päätehtävä. Esteet olivat sijoiteltu kentälle niin, että muutamalle esteelle oli helppo lähestyä ja osille sitten todella vaikea, tiukan mutkan kautta. Tässä vaiheessa Remu innostui ehkä turhankin paljon, sillä se alkoi häsläämään täysin omiaan, eikä tahtonut enää keskittyä kulkemaan ratsastajan mukaan. Muutamat esteet ylittyivätkin melko huterasti kun ori ollut täysin Julin hallinnassa. Pyysin ratsukkoa tietenkin rauhoittumaan tässä välissä, ratsastajan oli saatava hevonen hyvin haltuun ennen kuin jatkaisimme hyppäämistä. Siinähän ei onneksemme kauaa mennytkään, ja pääsimme jatkamaan reippaalla tahdilla. Remu oli hyvin rohkea ja reipas hyppääjä, lähestymisetkin tahtoivat onnistua lähes joka kerta täysin nappiin. Muutaman kerran tiukat kääntymiset metrin pystyltä seuraavalle tuottivat vähän hämmennystä ratsukon kummankin osapuolen päässä, ja siten pudotuksiakin tahtoi syntyä. Yleisesti olin kuitenkin hyvin tyytyväinen tähän valmennukseen, sillä ohjeita kuunneltiin hienosti ja Remukin malttoi suureksi osaksi mielensä, eikä siten temppuillut turhia.
Iiskalan estevalmennus 19.09.2010
Remu käveli innoissaan uraa pitkin. Pyysin teitä ottamaan ravia ja ratsastamaan puomeja. Kasasin heti 80 cm esteen, koska tiesin Remun olevan hyvä hyppääjä. Pyysin teitä ottamaan laukan ja tulemaan esteelle. Ori oli kuuma ja lähti viemään sinua. Päätin tehdä niin että laitan neljä puomia esteen kummallekkin puolelle, jotta ori keskittyisi enemmän askeliinsa. Ensin ori harppoi kaksi puomia kerralla, mutta se meni jo paremmin. Pyysin sinua kokoamaan hevosta enemmän ympyrällä ennen esteelle tuloa. Homma onnistui ja ori tuli rauhallisesti esteelle. Alomme hyppäämään isoa sarjaa 80cm, 90cm ja viimeinen este oli 100cm. Ori kulki innoissaan ja pyysin sinua jatkamaan ympyräntekoa. Remu meni sarjan hyvin, mutta innostui sen jälkeen pukittelemaan ja riehumaan. Annoin ohjeeksi pistää kainaloon kannuksella, kun se rupeaisi pukittamaan. Jatkoimme harjoittelua kunne ori rauhoittui hieman. Tein teillekkin kahdeksikon jota saisitte hypätä. Ori oli hyvin kuulolla ja meni jo paljon paremmin. Kaksasin teille yhden metrin okserin ja pyysin tulemaan. Ori paahtoi esteelle ja puski niin leheltä että puomi putosi. Pyysin sinua jarruttamaan enemmän ennen estettä ja lyhentämään askelta. Tulitte uudestaan esteelle ja käytit apujani, joka sai aikaan suuren hypyn. Ori innostui hirveästi onnistumisestaan ja lähti laukkaamaan kenttää ympäri. Olin tyytyväinen siien että ori meni hyvin. Siten tein teille radan. Pyysin teitä rastastamaan sen ensin rauhallisessa temmossa ja sitten normaalissa. Huomasit itsekkin eron hevosen hypyissä. Harjoitelimme askeleen pidennyksiä ja lyhennyksiä, pienellä pystyllä. Ori toimi hyvin, mutta oli turhan energinen ja reipas. Tein teille pienen jumppa sarjan, joka ei mennyt ihan suunnitelman mukaan. Ensin ori hyppäsi kaksi ensimmäisät samaan aikaan ja romutti kolmannen. Sitten se kieltäytyi. Käskin sinua suuttumaan sille, se kyllä osaisi jos viitsisi. Kokosit hevosen ja lähdit tulemaan. Ori meni jumpan oikein hyvin ja sait sen hyvin kuulolle sen jälkeenkin. Sitten otimme lopuksi vielä muutamia hyppyjä ravissa.
24.06.2010
Mörkövaaran Remupekka, alias Remu, muutti meille Riiviöihin tänään suoraan kasvattajaltaan Haweringilta Mörkövaarasta. Eläväinen ja todella itsepäinen suomenhevosori seisoi pihassa huudeskellen muille hevosille kipakasti. Meni melko läheltä, ettei tämä uusi herrasmies päässyt irti otteestasi reuhtaistessaan innostuneena. Remu vaikuttaa todella hienolta orilta, jolla tulee varmasti olemaan kapasiteettia suuriinkin luokkiin!
© Riiviöt , ellei toisin mainita
otsikon kuva © KK